lauantai 14. toukokuuta 2011

Säde

Hopeisen harmaan pilven takaa
se pilkahtaa
säde
joka kaunistaa

Kysyy minulta jaksanko
vielä vähän
jatkaa
sateenkaaren päähän

Luon katseeni ylös
silmät punoittaen
taivaaseen
vieläkö lisää, ajattelen

Paljonko pitää kestää
tien taivalta jatkaa
kompuroiden
läpi kivien painaa

Hopeinen tie
edessäni siintää
säde
sen minulle piirtää

Jos hetken vielä kestän
niin kenties
kukaties
auta armias

Loppuu matkani tää
ja pääsen
lopulta
sateenkaaren päähän

* Runotorstain 207. haaste eli runo sanasta säde.

2 kommenttia:

  1. Kauniit sivut sinulla ja positiivinen tuike runossasi. Tykkäsin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Jostain syystä itselleni tulee sivuista mieleen Liisa ihmemaassa.

    VastaaPoista