Hopeisen harmaan pilven takaa
se pilkahtaa
säde
joka kaunistaa
Kysyy minulta jaksanko
vielä vähän
jatkaa
sateenkaaren päähän
Luon katseeni ylös
silmät punoittaen
taivaaseen
vieläkö lisää, ajattelen
Paljonko pitää kestää
tien taivalta jatkaa
kompuroiden
läpi kivien painaa
Hopeinen tie
edessäni siintää
säde
sen minulle piirtää
Jos hetken vielä kestän
niin kenties
kukaties
auta armias
Loppuu matkani tää
ja pääsen
lopulta
sateenkaaren päähän
* Runotorstain 207. haaste eli runo sanasta säde.
Kauniit sivut sinulla ja positiivinen tuike runossasi. Tykkäsin.
VastaaPoistaKiitos. Jostain syystä itselleni tulee sivuista mieleen Liisa ihmemaassa.
VastaaPoista