perjantai 5. helmikuuta 2010

Äidinikävä

Kuulen miten lapsi huutaa äidinikäväänsä
itkee aitoa tunnetta
Tunnen sen sydämessäni
Tiedän että sinä tyttöpieni joudut samaan
itkemään äidinikävääsi
Päivästä toiseen kalterisängyn takana

Voi miten kirkas sielu sinulla onkaan
Se lentää vapaana vaikka sinä
olisit kahlehdittuna sänkyysi
omaan ruumiisesi
Lennät vapaana kuin taivaanlintu
minun luokseni
Puristat kädestä ja me lennämme yhdessä

Tiedän että vuodet kuluvat
ja sairaalareissut lähestyvät
Tiedän että sinä kasvat ymmärtämään äidinikävää
Naapuritytössä kuulen sinun äänesi
Ja sieluni itkee

1 kommentti: