torstai 28. tammikuuta 2010

Jotain sanottavaa

Ei musta ole lyyrikoksi
jään aina aivan liian ennalta arvattavaksi
Hei kuunnelkaa! Mulla on oikeesti jotain sanottavaa
tekis mieli kurkku suorana huutaa
Silti tuntuu että toistelen toisten sanoja
tyhjiä lauseita sekä fraaseja vanhoja
Ryöstän ne muiden suista asti
vaikka omiakin olis ihan kivasti

Olis upeaa olla Lily Allen
ja omata titteli suoran puheen kuningattaren
Tai Apulannan Toni, mut vähemmän munaa
Asennetta tosin ei saa päästää unohtumaan
Jotkut valittaa taloudesta
tai siitä kun muut valittaa valituksen ilosta
Kaikki on okei kunhan oot laiha
Silloin sulla on varaa olla saita
sanoissas tyhjän puhuja
tai niin kuin mä, jaarittelija
kun en suusta saa ulos sitä mitä haluan
kierrän asiaa kuin ympäri avoimen haudan

Ei kantti kestä
puhua asioiden tärkeydestä
On oma sensuuri liian suuri
ja pääasia syvällä kuin puun juuri
On kauhistus jos joku kattoo mua oudosti
siks kun sanoin suuni puhtaaksi
On oma pääni isoin este
Se joskus toimii kuin jarruneste
Ehkä sanani otettaisiin paremmin vastaan
jos olisin laiha ja hyvin paha suustaan

Oon aina ollut äärettömän ujo
kai siks kun oon aina kuullu olevani hieman rujo
On paljon helpompaa piiloutua
ja seinän väriin sulautua
kun pitää oman suunsa kiinni
eikä tuo mielipidettään ilmi

On pääni täynnä hyviä ideoita
ja tuon joskus ilmikin noita
mut usein ideat nuo täysin sivuutetaan
on kuin kukaan ei mua kuuntelisikaan
Ja sit joku toinen esittelee ideani ominansa
ja kuuntelen miten kehuu kansa
Pidän edelleen suuni kiinni
vaik voisin ottaa kunnian omiin nimiini
Mut nyt on tullut aika huutaa ja laulaa
Hei kuunnelkaa, mulla on oikeesti jotain sanottavaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti